Voiko tuollaisen perus 5€ vuorokausiajastimen pistää lämminvesivaraajan töpseliin, että voisi vähän enempi hyötyä halvemmasta yösähköstä? 2KW näyttäisi olevan varaajassa tehoa ja Opalin ajastin tuotetietojen mukaan kestää 3.5KW. Kyseessä on siis aivan tuollainen töpseli seinään varaaja missä ei ole kuin lämpötilansäätönuppi.
Mitenköhän pitkään tuollaisen 100 litran varaajan ylipäätään edes tarvitsee olla päällä vuorokaudessa? Kahden hengen käytössä ei ole vielä ainakaan koskaan loppunut kesken.
Jostain tässä on pakko koittaa säästää kun tuntuu inflaatio kumoavan kaikki jo käytetyt konstit…
You must log in or # to comment.
Amerikkalainen video, niinen tiedä onko paljonkin eroa täkäläisiin, mutta Technology Connectionsilta hyvä läpikäynti lämminvesivaraajasta ja juuri siitä miksi lämmittämisen ajastaminen voi toimia hyvin jos päivän kulutus ei ylitä kapasiteettia.
voit laittaa, mutta rele palaa todennäköisesti vajaan sadan kytkemisen jälkeen kiinni kun kuorma on noin iso. eli osta samalla kolme kytkintä niin on vuodeksi valmiiksi.
nimim. kokemuksella.
Jep, vaihtoehtoisesti parempi rele – itse laittaisin hiukka enemmän rahaa ja kytkisin din-kiskoon pistorasian ja jonkun finderin tms. laadukkaan valmistajan relepalikan missä speksit riittää kunnolla tarvittaessa jatkuvaankin 16A virtaan.
Sitten releeseen ohjaus ajastimella.
En ole sähkäri, mut yksi riski voisi olla et jostain syystä vastus liitoksessa tai releessä on isompi kuin pitäisi ja tsydeemi kuumenee.
En osaa sanoa onko riski kovin iso, mutta aiankin pari ekaa kertaa seuraisin lämpeneekö ajastin tai rasia kun vettä lämmittää.
Onko sinulla pössisähkö tai yösähkösopimus? Muutenhan tuo ei hyödytä mitään.
Ajastimen kärjet voi sulaa yhteen pitkäaikaisessa käytössä tai sitten ei. Kannattaa ehkä ostaa laadukkaampi/kalliimpi ajastin.
Muuten tuon pitäisi täysin toimia. Kontaktorin jos laittaa niin vastaavalla kellokytkimellä voi ohjata miten isoa varaajaa tahansa. (sähkömieshommia)
Säädä varaaja samalla ainakin 70 asteeseen että legionellat eivät pääse leviämään. Laita myös tarpeeksi monta varaajan lämmitystuntia yön ajaksi että lämpötila ehtii nousta.
Ihan tälleen yksinkertaisesti laskettun 3 h lämmitysaika pitäisi riittää tässä tilanteessa.
Oletukset: m=100 kg, C=4181,4 J/kgK, P=2 kW, dT=50 K Lämmön johtumista ja säteilyä ei huomioitu mitenkään.
Vastaavasti: E=20,907 MJ, t=2,903… h
Jos tuolla kaavalla meinaa mennä kesät talvet, niin dT kannattaa nostaa 55 tai jopa 60 asteeseen. Legionellabakteeri kun ei ole kovin kiva. Toki lähtölämpötila ei ole nollassa, mutta vähän korkeampi lämpö varmistaa ettei mihinkään nurkkaan jää pidemmäksi aikaa vettä alle 50 asteen lämpöön, etenkin jos kulutus on vähäistä.
Mitä korkeampi lämpötila, sitä varmemmin patogeenit pysyy loitolla. Kun liikutaan siinä 50…55 °C tietämillä, niin silloin useimmat patogeenit eivät kykene lisääntymään. Yli 55 °C olisi hyvä, koska silloin pelataan varman päälle. Jos säiliöön tuleva vesi on yli 5 °C, niin silloinhan tavoitteeseen päästään, mutta talvella se voi tietysti olla kylmempääkin, eli dT-arvon nostaminen on todellakin perusteltua.
Legionellojen kohdalla lisääntymistä ilmenee 20…45 °C välimaastossa. Lähde: Ruokavirasto
👍 Ja ottaen huomioon, että edellisenä päivänä ei varmaan kaikkia lämmintä vettä käytetty, niin tuo aika pitäisi riittää.
Jep. Tässä pitäisi olla aika paljon pelivaraa. Vaikka eristeet repsottaisi sieltä sun täältä, niin tuskin se siltikään hukkaisi huoneilmaan niin paljoa energiaa että kolmen tunnin lämmitys ei riittäisi.
Eikös se yösähkö ala jostain 23:00 ja päättyy 06:00 noin, about, suunnilleen, likimain. Kyllä tolla välillä ehtii veden lämmitää halvempaan hintaan.
Sellanen vinkki, että tosiaan yliammu sen ajastimen tehonkesto. Nämä tavalliset suko pistorasiat on suunniteltu kestämään jatkuvaa irtaa 8A:iin saakka. 2kW 230 voltilla on vähän yli sen. Mikä on jätkuva käyttö, niin siihen en osaa sanoa. Olisiko se se 2h raja mikä on noissa lokholämmitintolppien ajastimissa…? Sähköautoa ei ainakaan suositella ladattavaksi sukosta yli 8A virralla (Suurempaa virtaa varten on sitten ns. karavaani-pistoke ja 16A/32A 3-vaihe pistokkeet, jotkut firmat myyvät myös 16A jatkuvaa virtaa kestäviä suko -pistokkeita helvetin kalliilla).
Kerroppas lopuksi mihin ratkaisuun päädyit. Itellä kanssa 2kW lvv, mutta 65 litranen.
Ja jos on pörssisähkö niin sekin on yleensä yöllä halvempaa. Lisäksi ainakin caruna tarjoaa kausisiirto tuotetta jossa kesällä ja talviöinä siirto on vähän halvempaa
En ole varma ymmärsinkö oikein, mutta nykyiselläänhän tuo varaaja on jatkuvasti kiinni seinässä ja ollut edelliset 10 vuotta ilman mitään ongelmia. Vai meinaatko, että tuo parin tunnin kesto olisi sillä kellokytkimellä?
En ole varma ymmärsinkö oikein
Ja en ollenkaan ihmettele. Itsekkin olen melko ymmälläni näistä. Mutta meillä on kanssa täällä siis tollanen lvv ollut seinässä 24/7 jostain 90 -luvulta saakka. Hyvin toimii. Normaali pistoke. Mutta jos laite on pidempään päällä, niin kyllä sen pistoke lämpenee, mutta vain nippa nappa sen voi tuntea lämpimäksi.
Tämä tarkoittaa sitä, että ollaan pistokkeen ja/tai pistorasian kestävyyden rajoilla. Siksi suosittelen hankkimaan ajastimen, joka ei vain ilmoita, että kestää esim 3600W vaan, että kestää vähintään sen 2000W jatkuvana. Ja mistäs sen saa selville? Paras kysyä myyjältä. Menee ihan alan kauppaan. K-Rauta esim tai vielä parempi, jos joku paikallinen putkiliike myisi tohon tarkotettuja ajastimia.
Eli lyhyesti, älä osta ajastinta kukka- tai akvaariokaupasta. Ne ei välttämättä kestä lvv:n kuormaa, vaikka niissä lukiskin 16A 3600W. Tuo lukema on hetkelliselle kuormalle. (Jos joku tietää mikä on jatkuvan ja herkellisen kuorman raja, niin huuteletko tänne?)
Asiantuntija en ole minäkään, mutta vastaan silti. Jos kellokytkin kestää hetkellistä kuormaa 3600W (eli suunnilleen 16A sulakkeen) niin se, olettaen että härveli on oikeasti speksien mukainen, kestää sen 3600W mutta lämpenee merkittävästi samalla. Se, miten nopeasti se lämpö on sitten ongelma riippuu asennustilan ilmankierrosta ja lämpötilasta ja vaikka mistä plus lisäjekkuna se mitä tapahtuu sitten kun komponentit hajoavat lämmön kanssa on aivan täysin villi kortti joka riippuu lähinnä siitä miten se ajastin on rakennettu. Jotkut lakkaavat toimimasta kokonaan, toiset jäävät jatkuvasti päälle ja (pieni) osa päästää kirjaimellisesti taikasavut pihalle ja pahimmassa tapauksessa syttyvät palamaan.
Lämminvesivaraajan kuorma on kuitenkin sellainen, että kylmänä kun kytketään täysi höökä päälle niin siinä kytkentähetkellä kuorma on suurimmillaan ja kun vastukset lämpenevät niin tehonkulutus pienenee jonkin verran. Tässä tapauksessa se 3,6kW hetkellinen tehonkesto on varmaankin aivan riittävä, mutta ongelma tulee siitä kuorman kytkemisestä ja katkaisusta niinkuin täällä on jo muutama kommentti vihjannut. 3600W 240V kun on semmoinen määrä energiaa että sillä virralla hitsailee jo aika paksua rautaa ja varsinkin kuormaa katkaistessa ne kellokytkimen kontaktien kärjet ottavat kyllä osumaa. Yksi tai kaksi kytkentää ei vielä vaikuta merkittävästi mutta muutaman sadan kytkemiskerran jälkeen kontaktipinnat on jo siinä kunnossa että ne eivät tee enää kunnollista kontaktia (isompi vastus = isompi lämpö) tai todennäköisemmin hitsaavat kiinni pysyvästi.
Omaa kokemusta on sen verran, että aikanaan tein ebaystä tilatuilla komponenteilla ohjauksen diesellämmittimeen autotallia varten ja vaikka sen kuorma oli n. 10% (kiinalaisen) releen väitetystä tehonkestosta niin talven yli ei päässyt ennenkuin rele oli entinen, johtuen juurikin siitä että kytkentähetkellä ja kuormaa katkaistaessa kontaktipinnat kipinöivät ja kuluivat jolloin koko rele lakkasi toimimasta. Tämmöinen tee-se-itse viritys ei tokikaan ole yhtään minkään speksin mukainen, mutta samat fysiikan lait toimivat yhtälailla euron kiinareleessä kuin 30 euron kellokytkimessä.
Oma varaaja on vähän isompi ja haluaa 3 vaihetta ja sitä varten sähkötaulussa on kontaktori jota voi ohjata joko manuaalisesti tai yösähköllä. Taulussa oleva kontaktori on naksunut jostain 90-luvun alkupuolelta tähän päivään asti täysin ongelmitta joten jos ajatus on maailman tappiin asti katkoa virtaa kellokytkimen kanssa, niin itse rakentaisin systeemin siten, että kellokytkimellä ohjataan kontaktoria joka edelleen ohjaa varaajaa. Tämä toki vaatii joko omaa harrastuneisuutta tai tutun sähkömiehen jos tavoiteena on päästä mahdollisimman halvalla. Ja jokainen tietysti touhuaa omalla vastuullaan, itselleni voisin tuollaisen aikarele-kontaktori -virityksen tehdäkin, mutta muille en ala rakentamaan.
Aivan, eli siis ongelmaksi muodostuu juurikin kytkentähetkellä muodostuva valokaari eikä niinkään ajastimen tehonkesto. Mitenköhän tuollainen varaaja toimii. Jos siinä olisi edes puolen sekunnin viive virran kytkemisestä ennen kuin laittaa vastuksen päälle, niin tuota ongelmaa ei varmaan olisi
Ainakin ne varaajat mitä olen nähnyt toimii siten, että termostaatti katkoo virtaa lämpötilan perusteella ja termarin kanssa sarjassa on lämmitysvastukset suoraan. Ehkä jos kyseessä on joku hienompi digitaaliohjattu malli niin tuommoinen kytkentäviive saattaisi ollakin, mutta sellaista ei ole itsellä tullut vastaan.
Noin vähän aihetta liipaten omasta varaajasta (ja varsinkin sitä ohjaavasta yösähköreleestä) on ollut ajatuksissa tehdä vähän älykkäämpi. Yösähkörele vaihtuu Z-Wave -protokollaa tukevaan releeseen ja Home Assistant-ohjelmistolla voi sitten ohjata varaajaa myös sähkön hinnan mukaan. Tuo toki tarvitsee taakseen vähän muutakin kuin sen releen vaihdon ja että tuosta saisi täyden hyödyn irti niin pitäisi melkein saada myös lämpötila sieltä varaajan sisältä jollain tapaa luettua, mutta paikoillaanoleva mekaaninen termostaatti ei oikein anna tuohon mahdollisuutta.
Ja toisekseen suunnitelmissa on myös vaihtaa talveksi pörssisähkö kiinteähintaiseen sopimukseen, jolloin tuommoisella ohjauksella ei ole niin merkitystä, mutta en ole vielä päättänyt että mille tässä alkaisi. Viimetalven pörssihinnat kummittelee mielessä (tosin silloin käytössä oli kallis toistaiseksi voimassaoleva sopimus ja kulutuksen vähentäminen ylipäätään oli todella tarpeen) ja nyt pitäisi jostain kristallipallosta tai teenlehdistä ennustaa että onko kiinteä reilu 8 senttiä parempi ratkaisu kuin pörssihintojen mukaan isojen kuormien ohjailu. Mahtaisiko joku myydä esim puolen vuoden sopparia kiinteällä hinnalla?
Hyviä pointteja.
Vähän aiheen ohi taas mutta:
Tästä tuli mieleen sellanen seikka, että melkein kaikki laitteet, jotka liitetään tavan suko-pistorasiaan on max 2000W
2000W/230=8.695652...Eli varmaan sillä tähdätään lähelle tuota mystistä 8A rajaa. Ja kuten mainitsin aiemmin, niin jotkut firmat myyvät pistorasioita joiden pitäisi kestää 16A jatkuva virta. En tiedä luottaisinko… Käyttäisin varmaan suosiolla “karavaanipistoketta”.Tuo 2kW taitaa tulla ennemmin siitä, että useimmat huoneistopistokkeet on 10A sulakkeessa joka kestää 2300W ja se 8A “rajoitus” koskee vain pitkäaikaista kuormitusta, kuten sähköauton lataus. Oikein asennettu ja kunnossaoleva pistoke kestää kyllä sen 16A ilman ongelmia, mutta kun kontaktipinnat likaantuvat, väsyvät ja muuten kuluvat niin riski kuumenemiselle on tietysti olemassa. Lisäksi olettaisin että standardit johtimien asennuksiin yms ovat vaihdelleet vuosikymmenien mittaan sen verran että riskejä on olemassa ja kun joskus 70 luvulla ei ole paljon sähköautoja tai muuta isoa jatkuvaa kuormaa mietitty. Tämän myötä standardiin on sitten kirjattu tuo 8A, joka oletetaan “aina” turvalliseksi tehoksi.
Sitten joskus kun omaan mökkiin sähköauto tulee niin sille vedetään ihan 3vaihesähköä kun sitä on autokatokseen helposti saatavilla.
Kokeiltiin jotain vastaavaa (eli yöllä päällä, päivällä pois; emt isäntä on sähkömies) ja saatiin aikaan vain joku helvetin haiseva pöpö lämmittimeen. Vesi on siis ihan turvallista mutta haisee, mut ongelmaa ei ennen ollut ennen säätöä. En koskis, näin jälkiviisaana.
Lähtikö varaajasta irtoamaan jotain ruostetta/kalkkia suurempien lämpötilavaihteluiden jälkeen? Varaaja on ilmeisesti jo aika vanha?
Ihan uusi, olisko ollut silloin paikallaan puolisen vuotta. Lämmin vesi haisee rikiltä, sillä pääteltiin että joku bakteeri. Pöpö lie päässyt lämmittimeen kaivovedestä, se on 1800-luvulta, luonnonkiviseinäinen ja matala. Juomakelpoiseksi testattu sekä laboratoriossa että ihmiskokein.
Ruostetta on kyllä myös, osa tuloputkista on edelleen alkuperäisiä, siitä ei tuo ongelma johdu.
